Lupasit ettet lähtisi illalla
ettet joisi itseäsi humalaan
ettet ryömisi kotiin yömyöhällä
Lupasit ettet enää löisi
ettet suuttuisi silmittömästi
ettet satuttaisi minua
Lupasit ettet enää pettäisi
ettet kulkisi halujesi perässä
ettet meitä hylkäisi
Rakkaus kaiken se kestää
____________________________________________________________________
Runotorstain 230. haaste: Lupaus
(Tämä runo ei ole omaelämänkerrallinen, vaan viime aikaisen lukemieni eri juttujen innoittama. )
2 kommenttia:
Lupaukset jäävät sanoiksi liian usein.
Tuttua. Valitettavasti.
Lähetä kommentti